KUUSI HUONOA TAPAANI

perjantai 31. maaliskuuta 2017

Ulkona on meneillään aika varmasti vuoden hermoja raastavin vuodenaika. Se vaikeuttaa niin pukeutumista, kulkemista kuin asukuvienkin ottoa. Olisi nimittäin ihan hirveen kiva ottaa kuvia jo kuivan asfaltin ympäröimänä, mutta sen sijaan joka puolella on likaista lunta, lätäköitä ja jäätä. Miten siinä käykin niin, että syksyllä lumesta on niin innoissan, mutta nyt siitä haluaisi mahdollisimman nopeasti eroon. Eikä siitä ole toivoakaan näillä leveyspiireillä. Kateellisena katselen Etelä-Suomessa asuvien kuvia ja valehteleisin, jos väittäisin ettei vastaavasti lumikuvat Helsingistä toisi pientä iloa. Tuliko tässä jo yksi huono tapa kuuden alla olevan lisäksi? :-D No ei vaan, vaikka kevään hidas saapuminen hieman harmittaakin niin edellisessä postauksessa hehkuttamani hyvä fiilis jatkuu edelleen. Alan kohta leipomaan suolaista piirakkaa testimielessä valmistujaisiani ajatellen - jos se on hyvää, jaan reseptin teillekkin!


Olen melkein aina myöhässä ja kaikki mun kaverit jo tietääkin sen. Poikkeuksena on kouluun ja töihin meno, joihin on helpompi suunnitella minuuttiaikataulu ja onnistunut lähteminen. Tosin poljen melkein aina hikihatussa ja päästyäni perille 10 minuttia etuajassa koitan kuivatella jälkihikeä ja paloauton punaista naamaani.

Purkan viemisestä roskiin on tullut ylivoimaisen raskasta. En tiedä johtuuko se lisääntyneestä purkan syömisestä vai mistä, mutta mielummin jätän sen hetkeksi odottamaan johonkin lähettyville sopivaan paikkaan kuin vien heti roskiin. Ällöttävää - tästä pitäisi kyllä päästä eroon.

TAKKI JUNKYARD NEULE GINA TRICOT T-PAITA LEVI'S FARKUT NEVER DENIM KENGÄT DR. MARTENS

Maksan nykyään laskut todella usein viime tipassa. Olen huomannut tämän tulleen mulle tavaksi jo hetken aikaa sitten eikä kyse ole siis siitä etteikö mulla riitä rahat laskujen maksamiseen. Siitä on vaan jotenkin tullut niin työlästä :-D E-laskut maksan yleensä jo etukäteen, mutta laskulle tilatut tuotteet sähköpostissa.. Niihin havahdun korkeintaan päivää ennen eräpäivää.

Olen kuulemma hätähousu: jos pyydän esimerkiksi Villeä auttamaan lasikulhon laittamisessa ylähyllylle eikä hän juuri silloin ehdi, laitan sen itse. Ajattelen, että apu olisi ollut tarpeen, mutta saan sen sinne kyllä itsekin. En jaksa odottaa, koska haluan tekemään seuraavaa asiaa..


Stressaan tärkeiden viestien lähettämistä. Kysyn mielipidettä viesteihin, joita lähetän esimerkiksi opettajille, pomoille tai johonkin yhteistyöhön liittyen. Yleensä niihin ei löydy juuri mitään korvattavaa, mutta melkein aina on pakko kysyä "onko tää näin hyvä?".

Siirrän todella harvoin kuvia ulkoiselle kovalevylle ja vielä sitäkin harvemmin poistelen turhia kuvia koneelta. Ehkä pari kertaa vuodessa? Puhelimesta poistelen niitä vähän useammin, mutta vain sen takia, että siitä meinaa loppua muisti :-D Olisikohan syynä siihen kenties se, että vanhimmat kuvat ovat vuodelta 2012.. Olen säästänyt parhaimpia kuvia mun ensimmäisestä iPhonesta eli 4s:stä ja jokaisena uutena vuotena olen ajatellut poistavani edellisen vuoden kuvat. En vain koskaan raaski tehdä niin.

Löytyykö teiltä samoja "paheita"? :-D

4 kommenttia

  1. Minäkin stressaan tärkeiden viestien lähettämistä ja varmistelen aina muilta onko viesti hyvä näin :D sekä myös viralliset puhelut kuumottelee edelleen!

    http://kanervaneuvonen.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh virallisten puhelujen aikana pitää aina kävellä pitkin kämppää :-D

      Poista
  2. mullakin toi virallisten juttujen lähettely on aina yhtä kuumottavaa. Oli ne sitten viestejä tai puhelusoittoja, mutta se taitaa olla aika yleistä sillä ainakin tiedän monta jopa ihan vanhempaa ihmistä ketä se kuumottaa 😅! Myöskin toi hätähousu juttu on niin mua, pakko saada se juttu pois alta tai tekemään seuraavaa juttua joten jos apua ei kuulu 10sec sisään - päädyn tekemään homman itse 😅. Kiva postaus ❤️

    VastaaPoista

Latest Instagrams

© Holyfacepalm. Design by FCD.